Peatlands Story puhuu soiden puolesta
Suot ovat mystisiä, rauhoittavia, karuja. Ne ovat osa taidetta, elokuvia ja taruja. Osa meistä matkaa suolle rentoutumaan, oppimaan uutta, tarkkailemaan luontoa. Osa meistä puolestaan ei koskaan vieraile suolla. Suot ovat tärkeä osa suomalaista maisemaa, mutta eivät ole yleinen näky kaikissa maissa tai maanosissa. Mikä tahansa onkaan henkilökohtainen suhteemme soihin, on niiden arvokkuus maapallollemme kiistatonta.
Suot ja niiden hyödyntäminen ovat olleet viimeaikojen mielipiteitä herättävä puheenaihe erityisesti Suomessa. Maailman soiden tärkeys luonnon monimuotoisuuden rikastamisessa ja ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa on kuitenkin kiistaton.
Merkittävä hiilinielu
Suot ovat tärkeä osa luonnon ekosysteemiä ja monimuotoisuutta. Ne auttavat meitä kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan, sillä vaikka ne peittävät vain noin 3% maapallon maapinta-alasta, turve on merten jälkeen maailman toiseksi suurin hiilivarasto. Suot ovat metsiäkin merkittävämpiä ja turvallisempia hiilivarastoja, sillä ne eivät ole alttiita metsäpaloille tai hakkuille, joissa varastoitu hiili purkautuu ilmakehään. Soihin varastoitunut hiili sen sijaan muuttuu pikkuhiljaa maassa yhä pysyvämpään muotoon.
Hiilen varastoinnin lisäksi suot ovat elinympäristöjä useille uhanalaisille eläin- ja kasvilajeille. Soilla elelee paljon kosteudesta pitäviä hyönteisiä, jotka puolestaan houkuttelevat paikalle niitä syöviä kahlaajia ja metsäkanalintuja. Rämeillä viihtyvät esimerkiksi riekko, järvipeippo ja käki.
Luonnontilaisten soiden hyödyt eivät lopu tähän. Suot myös suodattavat niiden läpi virtaavista vesistä epäpuhtauksia ja näin estävät niiden pääsyn vesistöihin. Suo käyttää epäpuhtauksista saatavia ravinteita sammaleen kasvuun.
Turpeen käytön haitat ympäristölle
Suomessa käytetään turvetta energiaksi sekä ympäristöturpeena esimerkiksi kasvualustoissa, eläinten kuivikkeena ja maanparannuksessa. Turve koetaan uusiutuvana luonnonvarana, mutta sen käyttö erityisesti energiana kiihdyttää ilmastonmuutosta. Turpeen polttamisen hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin esimerkiksi kivihiilellä, sillä turve on varastoinut hiiltä 1000-5000 vuoden ajan. Tämän vuoksi turve on ilmaston kannalta jopa kivihiiltä haitallisempi polttoaine.
Turpeen nostaminen soilta ja soiden ojittaminen kuormittavat vesistöjä. Kun suo aikaisemmin on suodattanut ravinteita, kiintoainesta, humusta ja rautaa, huuhtoutuvat ne ojittamisessa vesistöihin.
Taistelua soiden puolesta
Suomessa taistelua soiden puolesta käy esimerkiksi Suomen Luonnonsuojeluliitto, joka on saanut jo kymmeniä soita turvaan turpeenotolta. Luonnonsuojeluliitto tekee tärkeää työtä Suomen luonnontilaisten soiden suojelussa ja ennallistamisessa. Se haluaa lopettaa turpeenpolton ja turhien metsäojitusten tukemisen ja suojella viimeiset luonnontilaiset suot.
Suomen Luonnonsuojeluliiton toimintaa voi tukea esimerkiksi kerta- tai kuukausilahjoituksilla, sekä liittymällä liiton jäseneksi.
Globe Hope lahjoittaa osuuden elo-syyskuun ajan kertyvistä syysmalliston myyntituotoista Suomen Luonnonsuojeluliitolle.